Järvenpää
Järvenpää Träskända |
|
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Helsingin seutukunta |
Kuntanumero | 186 |
Hallinnollinen keskus | Järvenpään keskustaajama |
Perustettu | 1951 |
– kaupungiksi | 1967 |
Kokonaispinta-ala |
39,93 km² 306:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 37,54 km² |
– sisävesi | 2,39 km² |
Väkiluku |
46 490 24:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 1 238 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 16,8 % |
– 15–64-v. | 64,3 % |
– yli 64-v. | 18,9 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 90,4 % |
– ruotsinkielisiä | 1,1 % |
– muut | 8,5 % |
Kunnallisvero |
7,60 % 274:nneksi suurin 2024 [5] |
Kaupunginjohtaja | Iiris Laukkanen[6] |
Järvenpään kaupunginvaltuusto | 51 paikkaa |
2021–2025[7] • Kok. • SDP • PS • Vihr. • Plus • Kesk. • Vas. • KD |
11 11 10 7 5 4 2 1 |
www.jarvenpaa.fi |
Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 46 500[2] asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Se on Suomen kunnista 25:nneksi suurin (2021). Järvenpää kuuluu Keski-Uuteenmaahan, ja sen naapurikunnat ovat Mäntsälä koillisessa, Sipoo idässä ja Tuusula niin etelässä, lännessä kuin pohjoisessa.[8] Järvenpää on osa Helsingin metropolialuetta[9] ja se on yksi Helsingin seudun kehyskunnista. Järvenpään pinta-ala on 39,93 km², josta 37,54 km² on maata ja 2,39 km² sisävesiä.[1] Järvenpää on pinta-alaltaan Suomen seitsemänneksi pienin kunta, asukastiheydeltään neljänneksi tihein kunta ja Uudenmaan maakunnan kuudenneksi suurin kunta (2024).[10]
Järvenpää sijaitsee noin 35 kilometriä Helsingin pohjoispuolella ja noin 70 kilometriä Lahden eteläpuolella.[11] Kaupunki on rakentunut Tuusulanjärven pohjoispäähän, ja sen kaupunkirakenne tukeutuu päärataan. Lähes koko Järvenpään väestö asuu Helsingin keskustaajaman alueella.[12]
Järvenpää tunnetaan muun muassa Jean Sibeliuksen ja Juhani Ahon asuinkuntana.[13] Kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat useat kotimuseot, kuten Ainola,[13] Ahola[14] ja Villa Kokkonen. Järvenpäässä on myös taidemuseo[15], jonka pysyvässä kokoelmassa on esillä erityisesti Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia[16].
Järvenpää jakautuu 25 kaupunginosaan, joista suurimpia ovat muun muassa Pöytäalho, Jamppa, Keskus, Pajala ja Kyrölä. Kaupunginosat hajautuvat kahdeksaan eri suurpiiriin.
Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpään pinta-alasta on maata 94 % ja vettä 6 %. Kaupunki sijaitsee Tuusulanjärven pohjoispäässä. Tuusulanjärven lintujensuojelualue luontopolkuineen ja lintutorneineen aivan kaupungin keskustan tuntumassa on Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnonsuojelualue. Myös Vanhankylänniemessä, niin ikään Tuusulanjärven rannalla, on luontopolku. Tuusulanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt niin maanviljelyn kuin yhdyskuntarakenteen vaikutuksesta, ja sen hoitoon on panostettu viime vuosina. Kaupungin itäosien halki virtaa Keravanjoki, jonka varrella sijaitseva Lemmenlaakson lehto on toinen Järvenpään Natura 2000 -luonnonsuojelualueista. Koko Järvenpää kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Tuusulanjärven ja Keravanjoen vesistöalueiden välinen vedenjakaja kulkee kaupungin luoteisosien selänteiltä keskustan kautta kaakkoon.[17]
Järvenpään maisemarakenne on etelärannikolle tyypillistä savikkotasankoa, josta kohoaa monin paikoin kalliosydämisiä moreenimäkiä. Kallioselänteet muodostavat lähes pohjois-eteläsuuntaisia jonoja. Kaupunki on rakennettu monin paikoin lievästi kumpuilevaan maastoon. Alueella on paikoin myös hiekka- ja hietamaata sekä useita murroslaaksoja.[17][18]
Meren läheisyys leudontaa Järvenpään talvea, mutta vähemmän kuin rannikolla. Järvenpää kuuluu ilmastoltaan Etelä-Suomen mantereiseen osaan, jossa Suomenlahden lauhduttava vaikutus ei enää tunnu samalla tavalla kuin rannikolla. Savikon sisältämä vesi viilentää kaupungin paikallisilmastoa. Moreenimäet taas ovat savikkoa lämpimämpiä ja paahteisempia. Tuulet puhaltavat alueella pääsääntöisesti lounaasta.[17]
Järvenpäässä on noin 100 hehtaaria puistoja ja 250 hehtaaria puistometsiä. Kaupungin suurimpia puistoja on Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Järvenpään rantapuisto.
Luontoselvityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpäässä on vuoden 2020 yleiskaavan valmistelun yhteydessä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus (1997–2000) sekä kasvien biotooppikartoitus (2000–2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty vuonna 1996 ja kääpälajistoa vuonna 2002.[19][20][21] Vanhankyläniemen hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty 2005.[17]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpää oli aikaisemmin Tuusulaan kuulunut kylä, joka alun perin käsitti myös Kellokosken. Sen taloista suurin oli aikoinaan Kyrölän ratsutila, joka 1700-luvulla laajeni Järvenpään kartanoksi.[22] Järvenpään kautta kulki vanhastaan myös maantie Helsingistä Heinolaan. Vuonna 1862 valmistui Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan, ja alusta lähtien yksi radan väliasemista oli Järvenpäässä.[23]
Järvenpään kartanon omisti 1900-luvun alussa maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Hän aikoi tehdä siitä Suomen maatalouden kehittämiskeskuksen ja mallitilan, jossa suoritettaisiin koe- ja tutkimustoimintaa.[24] Taloudellisista syistä hän joutui kuitenkin luopumaan suunnitelmastaan, ja päätti sen sijaan kehittää Järvenpään asemanseudusta asutuksen ja pienteollisuuden keskuksen. Tähän hän katsoi olevan hyvät mahdollisuudet, koska alue sijaitsi kohtalaisen lähellä Helsinkiä hyvien liikenneyhteyksien varrella.[24] Westermarckin toimeksiannosta maanmittausinsinööri Wolmar Svaetich laati yhdyskunnalle asemakaavan ja antoi myös teille nimet. Kartanosta erotettiin myös pienempiä maanviljelystiloja, joista valtio osti kaksi ja perusti niille Maatalousnormaalikoulun ja Kotitalousopettajaopiston.[24]
Teollista toimintaa harjoittivat 1920-luvulla Oy Mekanikus Ab, Järvenpään Rautavalimo, A. Salmen Huonekalutehdas, margariini- ja elintarviketehdas ARLA, U. B. Heinosen paitatehdas, Järvenpään Silkki- ja Villakutomo, Oy Plyysi- ja Mattotehdas, Järvenpään Höyläämö ja Puutavaraliike sekä Järvenpään saha. Pulavuosina edellä mainituista yrityksistä tekivät konkurssin Oy Mekanikus Ab, ARLA ja U. B. Heinosen paitatehdas.[25] Vuonna 1929 Järvenpäässä oli jo noin 2 000 asukasta.[24] Vuoteen 1933 mennessä liiketoiminta oli alkanut viritä uudelleen, ja Järvenpää oli kehittynyt kouluyhdyskunnaksi, jossa sijaitsivat kotitalousopettajaopisto, maanviljelysnormaalikoulu, emäntäkoulu, maamieskoulu, karjanhoitokoulu, yliopistoon johtava yhteiskoulu sekä kaksi kansakoulua alakansakouluineen.[25]
Talvisodan jälkeen Järvenpäähän ja sen lähistölle asutettiin suuri osa Terijoen asukkaista. Muista luovutettujen alueiden asukkaista poiketen useimmat heistä eivät jatkosodan aikanakaan päässeet palaamaan entiselle kotiseudulleen, koska Terijoki pysyi sotatoimialueena koko sodan ajan.[26] Toukokuussa 1941 vihittiin käyttöön Sotakylä, mistä yksitoista invalidiperhettä sai uuden kodin.[27]
Siirtoväki käsitti sodan jälkeen noin kolmasosan Järvenpään asukkaista. Heille lunastettiin tontteja Ånäsin, Seutulan, Haarajoen ja Isokydön alueelta, kun taas Teriojalle ja Anttilaan muodostettiin rintamamiestontteja. Vuonna 1949 Järvenpäässä oli jo noin 4 000 asukasta.[28]
Kauppalan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kysymys Järvenpään erottamiseksi omaksi kunnakseen tai mahdollisesti kauppalaksi tuli esille jo 1920-luvulla samoihin aikoihin kun Keravakin erosi Tuusulasta. Vuonna 1923 järvenpääläiset ehdottivat erillisen Järvenpään kunnan perustamista, johon olisivat kuuluneet myös Tuomala, Nummenkylä ja Kellokoski.[29] Bjarne Westermarck teki vuonna 1927 ehdotuksen Järvenpään kauppalan perustamisesta.[28] Valtioneuvosto antoi asian selvittämisen sisäasiainministeriön tehtäväksi, mutta ministeriön asettama selvitysmies hylkäsi ehdotuksen.[29]
Uudestaan asia nousi esille, kun Järvenpään asukasluku toisen maailmansodan jälkeen nopeasti kasvoi. Kun paikalliset olosuhteet suuresti poikkesivat tavallisesta maalaiskunnasta, katsottiin yhä tarpeellisemmaksi muodostaa paikkakunnasta erillinen kauppala. Huhtikuussa 1949 pidetyssä kokouksessa asukkaat päättivät toimittaa valtioneuvostolle asiaa koskevan kirjelmän. Valtioneuvosto tekikin 17. helmikuuta 1950 päätöksen Järvenpään kauppalan perustamisesta, mikä tuli voimaan vuoden 1951 alussa.[28]
Kysymys uuden kauppalan rajoista herätti kuitenkin paljon kiistoja. Aloitteentekijöiden mielestä siihen olisi pitänyt sisällyttää Järvenpään ja Tuomalan kylät kokonaisuudessaan, osa Vanhastakylästä sekä Kellokosken tehdasyhdyskunta ja sen läheisyydestä osia Mäntsälänkin alueesta. Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 61 km² ja asukasluku lähes 8 400.[28] Erään ehdotuksen mukaan Jokelakin olisi liitetty uuteen kauppalaan.[29] Myös Tuusulan kunta hyväksyi kauppalan perustamisen mutta edellytti, ettei siihen pitänyt liittää maanviljelysseutuja, ja sen ulkopuolelle olisi jätettävä Kellokoski, Tuomala ja Saunakallion pohjoispuoliset alueet sekä maatalousoppilaitosten alueet. Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 28,5 km² ja asukasluku noin 6 000.[28] Kauppalan etelärajana olisi ollut Tervanokka Tuusulanjärven rannalla, pohjoisrajana Halkiantie. Myös kellokoskelaiset vastustivat kotipaikkakuntansa liittämistä uuteen kauppalaan.[29]
Uuden kauppalan nimeksi ehdotettiin aluksi Tuusulaa, sillä arveltiin, että jäljelle jäänyt Tuusulan maalaiskunta olisi kuitenkin ennen pitkää jaettu naapurikuntien kesken. Kun kuitenkin päädyttiin siihen, että supistuneenakin tämä kunta olisi vielä elinvoimainen, päätettiin nimi jättää sille ja kauppalan nimeksi valittiin Järvenpää.[29]
Valtioneuvoston 17. helmikuuta 1950 tekemän päätöksen mukaan kauppalaan kuuluivat Järvenpään kylän lisäksi Kellokoski sekä osia Vanhastakylästä ja Tuomalan kylästä. Valtioneuvosto teki kuitenkin jo samana vuonna 30. kesäkuuta uuden päätöksen, jonka mukaan Kellokoski ja osa Nummenkylästä jäivät Tuusulaan kuuluviksi.[28] Kauppalan pinta-alaksi tuli näin 41,4 km², ja asukasluvuksi vuoden 1951 alussa 8 244 henkeä.[28] Kysymykseen kuntarajan paikasta on kuitenkin kuluneiden 50 vuoden aikana palattu uudelleen useita kertoja.lähde?
Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuoden 1967 alussa. Tuolloin Järvenpäässä oli 14 606 asukasta.[30] Vuoteen 1980 mennessä kaupungin väkiluku oli kasvanut noin 23 000:een ja vuonna 2015 kaupungin väkiluku oli ylittänyt jo 40 000:n asukkaan rajan.[31]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.
1 Keskus |
14 Pietilä |
Järvenpäässä on Invalidiliiton omistama 1950-luvun alussa toteutettu Invan asuinalue, joka on rakennettu arkkitehti Esko Suhosen suunnitelmien mukaan.[32]
Postinumerot alkavat Järvenpäässä numeroilla ”044”. Järvenpään kantakaupungissa on käytössä postinumerot 04400–04440, Nummenkylän seudulla 04460 ja Haarajoella 04480.
Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.[33] Valtuuston puheenjohtaja on Eemeli Peltonen (sd.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Helinä Perttu (kok)[34]. Järvenpään kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2022 Iiris Laukkanen.[6]
paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | ||||||||||||
vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | ||||||||||
SDP | Kok. | SKDL Vas. |
LKP Lib. |
SKL KD |
Kesk. | SMP PS |
J+a | SKP | Vihr. | Muut | ||
1976 | 15 | 12 | 9 | 4 | 3 | − | − | − | 76,2 % | |||
1980 | 14 | 15 | 8 | 3 | 1 | 1 | 1 | 75,1 % | ||||
1984 | 14 | 16 | 6 | 2 | 3 | 2 | − | 68,0 % | ||||
1988 | 16 | 15 | 3 | 1 | 1 | 3 | − | 2 | 2b | 63,2 % | ||
1992 | 17 | 11 | 5 | 2 | 2 | 2 | 3 | 9 | − | 66,5 % | ||
1996 | 17 | 14 | 4 | − | 2 | 2 | 9 | 3c | 57,6 % | |||
2000 | 14 | 12 | 3 | 2 | 5 | 9 | 1 | 5d | 49,8 % | |||
2004 | 14 | 13 | 3 | 1 | 1 | 7 | − | 7 | 1 | 4 | − | 54,8 % |
2008 | 13 | 14 | 2 | 2 | 6 | 2 | 5 | − | 7 | − | 57,6 % | |
2012 | 11 | 12 | 3 | 1 | 4 | 6 | 7 | − | 7 | − | 54,9 % | |
2017 | 10 | 11 | 3 | 2 | 5 | 4 | 8 | − | 8 | − | 56,2 % | |
2021 | 11 | 11 | 2 | 1 | 4 | 10 | 5 | − | 7 | − | 51,9 % | |
a Järvenpää 2000 – sitoutumattomien ja vihreiden yhteislista (1988,1992,1996), Järvenpää 2000+ (2000, 2004, 2008), Järvenpää Plus (2012, 2017) b Demokraattinen Vaihtoehto (2) c Nuorsuomalainen Puolue d PRO Järvenpää (4), Remonttiryhmä (1) | ||||||||||||
Lähteet: Tilastokeskus[35][36], Oikeusministeriö[37] |
Vuonna 1976 rakennettu, kosteus- ja sisäilmaongelmista kärsinyt Järvenpään kaupungintalo purettiin vuonna 2020. Kaupungin teknisen toimen toimitilat sijaitsevat Seutulantalolla, ja sivistys- sekä lasten ja nuorten palvelujen toimitilat sijaitsevat Yhteiskouluntie 13:ssa. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö muutti uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen JUSTiin. Osa kaupungin toimitiloista sijaitsee väistötiloissa Järvenpää-talolla ja Mannilantiellä.[38]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestörakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpää on asukasluvultaan Suomen 24. suurin kunta. Järvenpään asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 46 475 asukasta, mikä on 2,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Järvenpään väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Järvenpään väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,2 prosenttia, mikä on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Järvenpään väestöstä on 14,8 prosenttia. Työikäisiä Järvenpäässä on 59,2 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 26 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Järvenpäässä oli vuonna 2021 yhteensä 3 084 eli 6,8 prosenttia kaupungin asukkaista.[39]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Järvenpään väestönkasvu oli vuonna 2017 Manner-Suomen nopeinta (2,5 % kasvua vuodessa).[40] Vuonna 2019 laaditun ennusteen mukaan Järvenpään väkiluku kasvaisi edelleen voimakkaasti ja vuonna 2040 se olisi 52 674 henkilöä.[41]
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Järvenpäässä oli 42 572 asukasta, joista 41 825 asui taajamassa, 49 haja-asutusalueilla ja 698:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Järvenpään taajama-aste on 99,9 %.[42] Järvenpään taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[43] Järvenpään keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Järvenpään lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 41 825 asukasta.[43] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[44]
Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2016 Järvenpään asukkaista 94 prosentilla äidinkieli oli suomi ja yhdellä prosentilla ruotsi.[45] Järvenpää on yksikielisesti suomenkielinen kunta.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Järvenpää kuuluu yhteen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaan, Järvenpään seurakuntaan.[46] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Järvenpään alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[47] Järvenpäässä on myös helluntaiseurakunta[48] ja vapaaseurakunta[49].
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpää sijaitsee Lahdenväylän eli valtatien 4 varrella. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Myös Tuusulanväylä (kantatie 45) yhdessä seututien 145 kanssa johtaa Järvenpäähän. Järvenpäästä Pornaisiin johtaa seututie 146, Jokelaan yhdystie 1421 ja Kellokoskelle Pohjoisväylä eli yhdystie 1456. Keravalle Järvenpäästä on matkaa kymmenen kilometriä, Hyvinkäälle 25 kilometriä, Helsinkiin 35 kilometriä ja Lahteen 70 kilometriä.
Suomen päärata kulkee Järvenpään keskustan halki, ja Lahdenväylän rinnalle vuonna 2006 rakennettu Lahden oikorata sivuaa kaupunkia sen itälaidalla. Pääradan asemia ovat pääaseman lisäksi Ainolan, Saunakallion ja Purolan rautatieasemat, joskaan Purolassa ei ole ollut henkilöliikennettä maaliskuun 2016 jälkeen. Asemilla pysähtyvät Helsingin seudun lähiliikenteen Helsingin ja Riihimäen/Tampereen välillä kulkevat R- ja T-junat, pääasemalla myös D-junat. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta, josta on yhteys Z-junalla Helsinkiin ja Lahteen. Lähimmät kaukojunaliikenteen asemat sijaitsevat Tikkurilassa ja Riihimäellä, joilla pysähtyvät myös kaikki Järvenpään kautta kulkevat paikallisjunat; Tikkurilan aseman kautta on myös yhteys I-junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Bussiyhteyksiä on runsaasti Helsinkiin Hyrylän kautta. Samat bussivuorot palvelevat myös Mäntsälän suuntaan.
Tuusulan liityttyä HSL:n jäseneksi vuoden 2018 alusta Järvenpään läpi Jokelan ja Kellokosken taajamiin kulkevissa junissa ja busseissa on käynyt HSL:n D-vyöhykkeen sisältävät liput. Järvenpääläiset eivät tällöin voineet ostaa edullisempia ABCD-kausilippuja, sillä kaupunki ei vielä ollut HSL:n jäsen. Samasta syystä HSL:n liput eivät käyneet Järvenpään sisäisissä busseissa. Lokakuussa 2019 päätettiin, että Järvenpää liittyy HSL:n seutuliikennealueeseen vuoden 2022 alusta lähtien,[50] mutta liittyminen jouduttiin siirtämään vuodelle 2024 koronaviruspandemian takia.[51]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpää on jaettu kolmeen perusopetusta järjestävään alueeseen. Järvenpään keskusta-alueet ja Tuusulanjärven länsipuoliset alueet kuuluvat Kartanon alueeseen, jossa toimivia kouluja ovat Harjulan koulu (luokat 1–6), Mankalan koulu (luokat 1–6) ja Kartanon koulu (luokat 1–9). Kaakkoinen Järvenpää kuuluu Yhteiskoulun alueeseen, jossa toimivat Kinnarin koulu (luokat 1–9), Kyrölän koulu (luokat 1–6) ja Järvenpään yhteiskoulu (luokat 1–9). Pohjoinen Järvenpää kuuluu Koivusaaren alueeseen, jossa toimivat Anttilan koulu (luokat 1–6), Haarajoen koulu (luokat 1–6), Saunakallion koulu (luokat 1–6) ja Koivusaaren koulu (luokat 7–9). Juholan erityiskoulu kuuluu alueellisesti Yhteiskoulun alueeseen, mutta se kattaa koko kaupungin.[52]
Järvenpään lukio on Suomen toiseksi suurin lukio.[53] Ammatillista koulutusta Järvenpäässä tarjoavat Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda sekä ammatillinen erityisoppilaitos Spesia. Järvenpään Opisto tarjoaa
We need Your Support. Make a Donation now! or |