Saavutettavuus
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: koskee muutakin kuin verkkoa, muutoinkin tietotekniikassa käytössä oleva käsite |
Saavutettavuus on esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä.[1] Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia tuotteita ja palveluita. Se ei tarkoita pelkästään verkkosivujen tai mobiilisovellusten helppokäyttöisyyttä, vaan kaikenlaisten digitaalisten ohjelmistojen.
Saavutettavuuteen liittyy Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta), jossa viitataan useita kertoja eurooppalaiseen standardiin EN 301 549, jossa puolestaan viitataan kansainvälisen WCAG-ohjeistuksen kriteeristöön.[2]
Saavutettavuus liittyy osallistumiseen useisiin aktiviteetteihin kuten työhön ja palveluiden, tuotteiden ja informaation käyttöön.[3] Teknologian ominaisuuksilla voi olla käyttöä laajemminkin kuten tietokoneen käyttö liikenteessä puheohjatusti.[3]
Saavutettavuus lyhennetään toisinaan A11y ("a", 11 kirjainta ja "y", englannin kielen sanasta accessibility) web-sivujen kehityksessä.[4] Englanniksi accessibility tarkoittaa niin digitaalista saavutettavuutta kuin fyysistä esteettömyyttä. Suomeksi saavutettavuudella viitataan vain digitaalisiin ympäristöihin.
EU:n saavutettavuutta koskevat direktiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EU:n esteettömyysdirektiivin voimaantulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esteettömyysdirektiivi koskee monia erilaisia palveluita ja tuotteita, jotka voivat olla julkisten tai yksityisten toimijoiden tuottamia. Se tuli laittaa kansallisesti toimeen 28.6.2022 mennessä ja lainsäädäntöä aletaan soveltaa 28.6.2025 alkaen. Esteettömyysdirektiivi toteutetaan uudella lailla eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista ja muun muassa muutoksilla lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta.[5]
Direktiivi tulee vaikuttamaan niin digitaalisiin kuin fyysisiin laitteisiin ja näiden saavutettavuus- ja esteettömyysominaisuuksiin:[5]
"Direktiivi koskee esimerkiksi seuraavia tuotteita:
- Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät
- Itsepalvelupäätteet, kuten maksupäätteet, pankki- ja lippuautomaatit
- Älypuhelimet
- Audiovisuaalisen median palveluihin pääsyyn käytettävät laitteet, kuten digiboksi, digi-tv
- Sähköisten kirjojen lukemiseen tarkoitetut laitteet
Direktiivi koskee esimerkiksi seuraavia palveluita:
- Tietoliikenne- ja viestintäpalvelut
- Liikenteeseen liittyvät palvelut, kuten verkkosivustot ja mobiilisovellukset, sähköiset matkaliput ja niiden ostaminen, reaaliaikaiset matkustustiedot
- Kuluttajapankkipalvelut
- Sähköiset kirjat ja niiden käyttämiseen tarkoitetut ohjelmistot
- Verkkokauppa
Myös seuraavissa asioissa on otettava huomioon esteettömyysdirektiivi:
- Hätänumeroon (112) soittaminen
- Rakennettu ympäristö
- Julkiset hankinnat"
EU:n saavutettavuusdirektiivin voimaantulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 23.9.2018 ja sen jälkeen julkaistujen julkisen sektorin elinten verkkosivustojen pitää olla direktiivin vaatimusten mukaisia 23.9.2019 mennessä[6].
- Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen pitää olla direktiivin mukaisia 23.9.2020 mennessä[6].
- Julkisen sektorin elinten mobiilisovellusten osalta määräpäivä on 23.6.2021[6].
- Suomessa viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten intranet-sivustojen pitää täyttää nämä vaatimukset, jos sivusto julkaistaan 23.9.2019 tai sen jälkeen tai vanhoja uudistetaan perusteellisesti tuon jälkeen[7].
Saavutettavuuden valvonta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa EU:n saavutettavuus- ja esteettömyysdirektiivin pohjalta laadittuja lakeja tullaan valvomaan Traficomissa[8] ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan yksikössä[9]. Tavoitteena on, että saavutettavuusvalvonnan tehtävät siirtyvät aluehallintovirastolta Traficomille tammikuussa 2025.[10]
Saavutettavuus käytännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verkkosivujen saavutettavuuden suunnitteluun on olemassa ohjeita ja muistilistoja, joista tärkeimpinä voitaneen pitää W3C:n (World Wide Web Consortium) WAI-aloitteen (Web Accessibility Initiative) ja WCAG:n (Web Content Accessibility Guidelines)[11] suosituksia. Verkkosivujen saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että sivu noudattaa HTML-suosituksia (Hypertext Markup Language -suositusta): kun sivusto on tehty teknisesti hyvin ja sen sisällön rakenne on merkattu oikein, sivustoa voi käyttää erilaisilla päätelaitteilla ja apuvälineillä. Kaikki verkkosivujen käyttäjät hyötyvät saavutettavuudesta, mutta joillekin se on käytön edellytys, kun toisille se on enempi mukavuustekijä. Saavutettavuuteen liittyy läheisesti Design for All -periaate.
WCAG-ohjeet voidaan jakaa neljään periaatteeseen:[12]
- havainnoitavuus: sisältö on voitava havainnoida jollakin tavalla käyttäen yhtä tai useampaa aistia
- käytettävyys: käyttäjän on voitava ohjata käyttöliittymän elementtejä (esimerkiksi nappeja on voitava valita jollakin tavalla, hiirellä, näppäimistöllä, äänikomennolla tai vastaavalla)
- ymmärrettävyys: sisällön on oltava ymmärrettävää käyttäjille
- vankkuus: sisällössä on käytettävä standardeja, jotka toimivat useilla eri selaimilla nyt ja tulevaisuudessa
Esimerkkejä saavutettavuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sokeat voivat käyttää tietokonetta esimerkiksi ruudunlukuohjelman avulla tai erityisellä laitteella (pistenäyttö), joka muuttaa tekstin pistekirjoitukseksi. Jos esimerkiksi verkkosivun rakennetta ei ole merkattu oikein, ruudunlukuohjelman käyttäjällä voi olla hankalaa tai mahdotonta tulkita sisältöä oikein. Esimerkiksi kuvilla pitäisi aina olla tarjolla tekstivastine [13], eli vaihtoehtoinen esitystapa (ns. alt-attribuutti), jonka voi kuunnella ruudunlukuohjelmalla tai lukea pistekirjoituksella: Tarkoitus on että kuvan oleellinen tietosisältö välittyy tekstin kautta niille, jotka eivät näe kuvaa. Verkkosivujen tekijöiden tulisikin aina määritellä lisäämilleen kuville tekstivastine. [14]
- Heikkonäköiset ihmiset saattavat käyttää tietokonetta suurella tekstikoolla tai ruudunsuurennusohjelmaa käyttäen. Myös verkkosivujen on toimittava näissä tilanteissa. Jos teksti ei rivity uudelleen käyttäjän näytön asettamiin rajoihin, sen lukeminen ja oikealla rivillä pysyminen voi olla hankalaa, kun sivua on vieritettävä paitsi ylös ja alas, myös vasemmalta oikealle. [15]
- Joillakin liikuntavammaisilla saattaa olla vaikeaa käyttää tavallista näppäimistöä ja hiirtä. Sivujen täytyy toimia myös erilaisilla ohjauslaitteilla ja vaikkapa puheohjauksella. [16]
- Esimerkiksi hiiren käyttö edellyttää paitsi näkemistä, myös hienomotoriikkaa. Verkkosivujen on siis oltava käytettävissä myös pelkällä näppäimistöllä. Myös tilanteessa, jossa hiiri lakkaa toimimasta tai hiirikäsi vaivaa, olisi hyvä voida käyttää konetta pelkästään näppäimistön kautta. [17]
- Niille käyttäjille, jotka eivät kuule (tai eivät voi tietyssä tilanteessa kuunnella) pitäisi esimerkiksi tarjota tekstitys videoissa [18] ja tekstimuotoinen käsikirjoitus äänitallenteille. [14]
- Kognitiivisista (ajatteluun ja ymmärtämiseen liittyvistä) ongelmista kärsivät (esim. oppimisvaikeudet) tai vierasta kieltä vasta opettelevat tarvitsevat selkokielisiä sivuja. Ymmärtämistä voi myös helpottaa tarjoamalla asiaa selventäviä kuvia, kuvaajia ja luetteloita. [19]
Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jotkin videopelit sisältävät saavutettavuusasetuksia ohjaukseen, näyttöön ja ääniin liittyen.[20][21]
Lisäksi on kehitetty adaptiivisia ohjaimia pelikonsoleihin.[22]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yleistä saavutettavuudesta Saavutettavuusvaatimukset.fi. Aluehallintovirasto. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ Lainsäädäntö Saavutettavasti.fi. Arkistoitu 8.4.2020. Viitattu 12.4.2019.
- ↑ a b What is Accessibility? developer.gnome.org. Arkistoitu 6.3.2021. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Accessibility developer.mozilla.org. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Esteettömyysdirektiivi Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ a b c Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (artikla 12) Euroopan unionin virallinen lehti. Viitattu 12.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Saavutettavuus Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 12.4.2019.
- ↑ Uudet esteettömyysvaatimukset Traficom. 23.11.2023. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Digitaaliset palvelut saavutettaviksi Saavutettavuusvaatimukset. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Emmi Ansiomäki: Saavutettavuus- ja esteettömyysvalvonnan yhdistämisen valmistelu on käynnistynyt Saavutettavuusvaatimukset. 9.5.2023. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ W3C Recommendation Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0. 11.12.2008. W3. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Understanding the Web Content Accessibility Guidelines developer.mozilla.org. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Kuvien vaihtoehtoiset tekstit Saavutettavasti.fi. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ a b Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.1 www.w3.org. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Reading with and without text wrapping (from Digital Accessibility Foundations - Free Online Course) - YouTube www.youtube.com. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Web Accessibility Perspectives: Voice Recognition - YouTube www.youtube.com. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Web Accessibility Perspectives: Keyboard Compatibility - YouTube www.youtube.com. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Web Accessibility Perspectives: Video Captions - YouTube www.youtube.com. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Web Accessibility Perspectives: Understandable Content - Audio Described Version - YouTube www.youtube.com. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Naughty Dog explains The Last of Us Part II’s ambitious accessibility features theverge.com. 1.6.2020. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
- ↑ The Last of Us Part II: Accessibility features detailed blog.playstation.com. 9.6.2020. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Jason M. Bailey: Adaptive Video Game Controllers Open Worlds for Gamers With Disabilities 20.2.2019. The New York Times. Viitattu 20.12.2020. (englanniksi)
